Rovasti Pauli Tuohioja lähti mukaan vuoden 1988 kuntavaaleihin kansanedustaja Jouko Jääskeläisen kannustamana ja pienen kauniaislaisen ryhmän tukemana.
- Taustalla oli hyvin mennyt Missio Helsinki, joka vahvasti näkyi Kauniaisissakin ja silloin ajattelimme, että kristillisdemokraattien kannattaisi kokeilla läpimenon mahdollisuutta.
Ura Kauniaisten kaupunginvaltuutettuna alkoi jo vuonna 1989. Nyt kuudetta kauttaan valtuustossa istuva Kd-vaikuttaja on myös sivistyslautakunnan jäsen.
- Yhden kerran olin ykkösvarajäsen, joten käytännössä olin aina valtuustossa, Tuohioja kertoilee.
Eteenpäin työtä tekemällä ja verkostoitumalla
Kauniaisissa kristillisdemokraateilla on lähes aina ollut vaaliliitto Kauniaisten Kokoomuksen kanssa. Se on joka kerta mahdollistanut sen, että yksi kristillisdemokraatti on tullut valituksi.
- Sen ainoan kerran (1997 - 2000), kun yritimme omalla listalla, äänimäärät eivät riittäneet läpimenoon.
Valtuutetun työssä oppii parhaiten tekemällä, mutta myös palavereista on apua kokonaisuuksien hahmottamisessa. Merkittävää on aina ollut verkostoituminen mahdollisimman laajasti myös muiden puolueiden edustajien kanssa. Tuohiojan mukaan tämä on pienessä kunnassa ihan välttämättömyys. Alkanutta valtuustokautta on leimannut kunta- ja sote-uudistus, jonka kohdalla Kauniainen on johdonmukaisesti ilmoittanut halunsa pitäytyä itsenäisenä kuntana.
- Hyvän yhteistyön puolesta olemme kaiken aikaa liputtaneet!
Tällä valtuustokaudella Kristillisdemokraatit saivat valtuustopaikan lisäksi paikan nuorisolautakunnassa ja sivistyslautakunnassa. Työ on alkanut normaalisti ja osin uutta opetellen. Kaikki poliittiset ryhmät ovat sitoutuneet työskentelemään Kauniaisten itsenäisyyden puolesta.
-Siinä on ”työvoiton tavoitetta”, Tuohioja miettii.
Nyt ja tulevaisuudessa
Tuohioja kertoo saavansa silloin tällöin suoria yhteydenottoja kuntalaisilta. Niitä saisi hänen mukaansa olla enemmänkin, mutta päävirta viesteistä kohdistuu kunnan kahteen suureen puolueeseen, Kokoomukseen ja RKP:hen.
Kauniaisissa pyritään edelleen huolehtimaan lasten ja nuorten asioista sekä ikääntyvään väestöryhmään liittyvistä asioista. Näissä pyritäänkin olemaan jatkuvasti valppaina. Kauniaisissa on myös yleisesti ottaen liian vähän nuoria mukana toiminnassa.
- Ilahduttavaa kuitenkin oli, että viime kunnallisvaaleissa saimme uusiksi ehdokkaiksi selvästi nuorempia ehdokkaita. Heidän tulevaisuutensa kyllä vielä koittaa, Tuohioja uumoilee.
Kauniaisissa ei ole vielä KD:n omaa paikallisosastoa. Sen perustaminen on toiminnan vahvistamisen kannalta olennainen toimenpide.
Vaikuttavin vaikuttaja
Tuohioja muistuttaa, että voidakseen vaikuttaa, on tärkeää olla luotettu ja arvostettu yhteistyökumppani. Sen saavuttaminen vaatii asioihin perehtymistä, yhteistyökykyisyyttä ja perusteltuja puheenvuoroja.
- Koska luottamushenkilöt hoitavat ”yhteisiä asioitamme”, niin silloin ne asiat ovat arvioinnin kohteena, ei minkään herätysliikkeen, kirkon tai uskonnollisen liikkeen omat intressit, Tuohioja miettii.
- Oikeastaan kristityltä edustajalta vaaditaan vastuullisuutta kahdessa asiassa: käsiteltävän asian sisällön ymmärtämisessä ja kristillisen arvomaailman maanläheisessä soveltamisessa. Silloin olemme oikeassa mielessä ”maan suola”.
Valona ja suolana - siinä on päämäärää meille kaikille!
Luokanopettaja Olli Mustonen oli Kd Hangon osaston ääniharava kunnallisvaaleissa. Tänään Mustonen vaikuttaa aktiivisesti kotikaupunkinsa kunnanvaltuustossa. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että sinnikäs ehdokasrekrytointi ja myönteiset kohtaamiset poliittisten vaikuttajien kanssa kannattavat.
Politiikkaan houkuteltu
Olli Mustosen lapsuudenkodissa seurattiin tiiviisti yhteiskunnallisia asioita ja politiikkaa. Niinpä oma isä olikin Mustosen ensimmäinen promoottori politiikan tielle.
- Isäni toimi SKL:ssä Kokemäellä jo lapsuudessani ja hän minut houkutteli mukaan politiikkaan 80-luvulla.
Mustonen muistelee, ettei ollut vielä lukiossa tai vasta armeijan käyneenä mitenkään erityisen kiinnostunut politiikasta. Opiskeluaikana hän haki Rauman valtuustoon nuorena ehdokkaana. Toimi Kankaanniemi oli tuolloin ministeri, joka vastasi mm. kehitysyhteistyöasioista.
- En tullut valituksi, mutta pääsin ministerin vastaanotolle säätytalolle. Se oli hienoa, ja jatkoilla Toimi jutteli kanssamme ja kyseli kantaamme jo silloin ns. pakkoruotsiin. Olin muistaakseni silloin sitä mieltä, että kieliä on hyvä opiskella.
Vuodet kuluivat. Niistä kymmenen vuoden ajan Mustosen perhe asui ulkomailla. Kun perhe muutti Hankoon, Olli Mustonen houkuteltiin mukaan Hankoniemen paikallisosaston toimintaan.
- Kun puheenjohtajamme Outi McDonald tuli valituksi ylilääkäriksi Hankoon, minä pääsin perusturvalautakuntaan varapaikalta.
Äänestäjät hereillä, lautakuntapaikat jaettu
Viime syksyn kuntavaalit sujuivat Hangossa sekä hyvin että huonosti. Huonosti sikäli, etteivät ehdokkaat saaneet niin paljon ääniä kuin edellisissä vaaleissa, mutta valtuustoon saatiin kuitenkin yksi valtuutettu kuten edelliselläkin kerralla. Kd:llä oli Hangossa yhteensä viisi ehdokasta, joista jokainen keräsi hyvän äänimäärän.
- Itse tulin valituksi, koska yhteinen äänimäärämme paikkaan riitti ja tulin saaneeksi meistä eniten ääniä. Kaikki ehdokkaat ja varsinkin osaston puheenjohtaja Outi McDonald tekivät ahkeraa vaalityötä.
Saadusta perusturvalautakunnan paikasta kantaa vastuuta Carola Ojakoski, Juha Kaunismaa tuo taloustietämyksensä esiin tarkastuslautakunnassa, Inge-Britt Söderström toimii senioriraadissa ja Kimmo Nuutinen työskentelee keskusvaalilautakunnassa.
- Hienoin asia entiseen verrattuna on se, että kokoonnumme yhteen miettimään valtuuston esityslistaa perussuomalaisten ja keskustan edustajien kanssa. Palavereissa saamme tietoa eri lautakuntien työskentelystä ja keskustelemme myös kaupungin tulevaisuudesta.
Tapaamiset ovat olleet rakentavia ja rohkaisevia. Mustonen muistuttaa, että Kd:llä oli tämän ryhmän kanssa tekninen liitto jo lautakuntapaikkojen jaossa.
Kunnanvaltuustotyössä ei ole vielä saavutettu ihmeempiä työvoittoja, mutta siihen kuuluu mielenkiintoista uusien asioiden oppimista ja vaikuttamista omalla osuudella.
Kaikki Hangon ja Hanko kaikkien parhaaksi
- Vaaliteemamme oli itsenäinen Hanko ja siitä pidämme edelleen kiinni. Sikäli se on helppoa, sillä kaikki muut puolueet, paitsi kokoomus, ovat varauksettomasti tämän takana. Hyvien peruspalvelujen puolesta toki myös pyrimme toimimaan.
Hangon talous ei anna mahdollisuuksia kovin suuriin tekoihin, mutta Hangossa on tällä hetkellä kova draivi päällä erityisesti matkailun saralla. Tavoitteena olisi luoda sille alalle työpaikkoja ja tehdä matkailusta ympärivuotista.
- Toivomme tosiaan, että tämä suunnitelma muuttuisi todeksi. Se vaatii rohkeutta ja oikeita ihmisiä oikeille paikoille.
Nyt pyritään tekemään ahkerasti työtä valtuustossa ja lautakunnissa. Niin kuin monella muullakin pienemmällä paikkakunnalla, Hangossa ei ole nuoria mukana Kd:n toiminnassa. Mustosen mukaan tämä johtuu lähinnä siitä, että nuoret lähtevät paikkakunnalta muualle opiskelemaan. Työtä tehdään silti uskollisesti pienemmälläkin joukolla.
- Älkää väsyttäkö muutamaa aktiivia loppuun, vaan tehkää työtä voimien ja voimavarojen mukaan. Pieni toiminta jatkuvasti on parempi, kuin suuri toiminta, joka loppuu uupumiseen.
Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen päälinjauksista päättäneen koordinaatioryhmän työ saatiin tänään päätökseen. Tehty ratkaisu toteuttaa uudistukselle asetetun tavoitteen, jonka mukaan kunnat tai sosiaali- ja terveysalueet pystyisivät laajasti ja pääosin itse vastaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä tuloksekkaasta kehittämistyöstä omalla alueellaan. Uudistuksen lähtökohtana on peruspalveluiden vahvistaminen.
Hallituspuolueena Kristillisdemokraatit ovat päässeet mukaan jokaiseen vaiheeseen ja olleet muokkaamassa nyt syntynyttä esitystä. Kristillisdemokraattien tärkein tavoite uudistuksessa oli turvata lainsäädännön tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut koko maassa. Tämä tavoite toteutuu, kun hallituspuolueet sopivat tänään kuntalaisten arjessa tarvittavien lähipalveluiden saatavuuden turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa.
Kristillisdemokraattien edustajat sote-uudistuksen koordinaatioryhmässä sisäministeri Päivi Räsänen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman ja valtiosihteeri Marjo Anttoora, ovat pääosin tyytyväisiä tehtyyn ratkaisuun. Olemme halunneet kunnioittaa kuntien itsemääräämisoikeutta, välttää hallinnon paisuttamista ja samalla syventää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hallinnollista yhteyttä. Lähipalveluiden turvaaminen on ollut Kristillisdemokraattien lähtökohtana uudistuksille jo hallitusneuvotteluista lähtien ja tehdyssä ratkaisussa tämä tavoite toteutuukin erittäin vahvalla tavalla.
Päivi Räsänen, sisäministeri, puolueen puheenjohtaja
Peter Östman, eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Marjo Anttoora, valtiosihteeri
Lisätietoa valtioneuvoston sivuilla:
http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=385053